Pitäisiköhän taas muistaa päivittää näitäkin sivuja. Tässä on ollut koko syyskuun melkomoinen työruuhka, joten vähän jää muut hommat odottelemaan "aikaa parempaa".

Tampereen näyttely:

Loviisa ja Mona osallistuivat Tampereen ryhmänäyttelyyn 19.9., ja täällä tuomarina irlantilainen Paul Lawless. Vähän pelättiin, että kuinka sisarukset mahtavat juosta kehässä yhdessä kun joutuvat menemään ihan peräkkäin, mutta se meni todella hyvin kuitenkin, molemmathan on edelleen junnuluokassa. Loviisalle tuli ERI, oikein mukavalla arvostelulla ja Monalle EH. Tässä näyttelyssä Erika ehti esittää Loviisan, mutta omistajan oli sitten esitettävä Mona itse. Vaikka häntä etukäteen siellä kehän reunalla jännitti, kun aiemmin ei itse ole koskaan koiraa esittänyt, niin harjoittelu oli tuottanut tulosta, ja esittäminen sujui ihan riittävän hyvin ja arvostelu oli silläkin hyvä; kuono oli tuomarin mielestä hieman suippo, mutta taas korvien sijoitus excellent ja liikkuukin vapaasti (moves freely).

Open show:

Osallistuimme Filipan kanssa myös Suomen Podengoyhdistyksen järjestämään Open Show:hun. Tällainen tapahtumahan on epävirallinen, mutta oli todella kiinnostava osallistua, koska paikalla oli portugalilainen tuomari ja podengokasvattaja Gabriela Veiga. Pieniä podengoja olikin aikas paljon paikalla, mutta jostain syystä karkeakarvaisia keskareita ei ollut muita. Rouva Veigan arvostelu Filipasta oli erittäin kiittävä: Tyyppi, mittasuhteet, pää, turkki, liikkeet ja luonne oli kaikki merkattu excellentiksi, joten kyllähän tuohon arvosteluun pitää olla tyytyväinen. Rouva Veiga myös arvostelujen jälkeen kertoi näkemyksiään Suomen podengokannasta ja podengojen historiasta, tämä oli vallan mielenkiintoista.

Tässä tilaisuudessa olisi myös ollut mahdollista saada koiralle virallinen polvitarkastus ja sydänkuuntelutulos. En ollut huomannut yhdistyksen ilmoituksessa, että näihinkin pitää erikseen ilmoittautua, joten harmittelin vähän jälkikäteen sitä siellä paikan päällä. Yhden koiran omistajalta oli kuitenkin jäänyt rekisterikirja kotiin, joten hän ei voinut mennä sydänkuunteluun, johon oli ilmoittautunut ja sitä kautta saimme peruutuspaikan tähän. No, ihan kunnossahan se Filipalla oli, enkä mitään hankaluuksia siinä asiassa epäillytkään olevan, mutta olihan kiva saada virallinen tulos tästäkin asiasta. Tulos näytti olevan jo KoiraNetissäkin näkyvillä. Polvilausunnonkin olisin mielellään samalla ottanut, mutta heillä ei ollut sitten yhtään ylimääräistä kaavaketta mukana, joten tarvitsee ottaa se sitten myöhemmin.

Hyvinkään näyttely:

Hyvinkäällä pidettiin ryhmänäyttely 20.9. ja kun siellä kivasti oli sekä ykkös- että viitosryhmä mukana, ja Loviisan sinne olin ajatellut ilmoittaa, niin laitoin tuon Filipan sitten myös kehiin. Alunperin aussieille oli merkattu britannialainen tuomari ja podengoille unkarilainen. Mutta sitten olikin tullut tuomarimuutos, ja molemmat rodut oli siirretty Jaana Hartukselle, joka on tunnetusti melkoisen tiukka tuomari ja nihkeästi antaa ERI:ä. Niinpä aussiessakin vain yksi uros ja yksi narttu saivat ERIn. Loviisalle tuli EH. Aussieita oli ilmoitettu muistaakseni lähemmäs 30, mutta esim. kaikki AVO-nartut olivat poissa (ilmoitettuna oli 4-5), eli tuomarimuutos oli vaikuttanut selvästi. Loviisan arvostelu oli kuitenkin oikein mukava, joten olen tulokseen tyytyväinen, koska siinä luki seuraavasti: "Tasapainoisesti kehittynyt mittasuhteiltaan ja luustoltaan lupaava narttu. Varsin lupaava pää ja ilme. Hyvä ryhti. Riittävä runko. Varsin pysty olkavarsi. Runko kaipaa vielä täyttymistä. Riittävä askelmitta, voimaa saa tulla vielä lisää." Ja hyvin tyttö jaksoi vielä esiintyä, vaikka oli tässä kaksi näyttelyä ihan peräkkäisinä päivinä.

Filipasta tuomari (Jaana Hartus siis edelleen), piti kovasti. Arvostelussa lukee: "Erinomaista tyyppiä oleva, hyvin tasapainoinen, jäntevä narttu. Erittäin tyypillinen pää ja hyvä ryhti. Tasapainoiset kulmaukset. Kevyet, joustavat liikkeet. Hyvä karva." Lopputuloksena siis ROP. Muita keskarikarkkareita ei ollutkaan ilmoitettu, mutta Erika kertoi tuomarin sanoneen vielä erikseen, että hän olisi niin kovin mielellään antanut Filipalle myös sertin , mutta kun se nyt on jo valio, niin eipä voitu ottaa vastaan. Tuo kuitenkin lämmitti kovasti mieltä, että erikseen tuomari mainitsi asiasta.

Muuta:

Nyt ei sitten näyttelyitä vähään aikaan onneksi olekaan, luultavimmin vasta Messariin tuon Filipan ilmoitan, joten elellään vähän rauhallisemmin hetken aikaa. Nyt on muutenkin hiljaisempaa, kun pentu Mac (Stagedog Awesome Machine) myös muutti omaan kotiinsa vähän ennen syyskuun puoliväliä. Macista tuli uusi asukas Seinäjoelle, ja perhe harrastaa agilityä toisen koiransa kanssa, joten eiköhän tuo Mac myös sille uralle sitten myöhemmin suuntaudu. Hyvin on kuulemma mennyt heillä siellä, joskin itse vähän jännitin, että miten heidän vanhempi (eri rotuinen) koiransa uuden tulokkaan hyväksyy, kun Mac on täällä tottunut roikkumaan kaikkien karvoissa ja vähän villiä leikkiä mennyt näitten aikuisten seurassa. Myös Mac vaikutti erittäin vahvahermoiselta täällä kotikennelissään: juoksi esim. metallisen kuppitelineen alta, eikä hätkähtänyt yhtään sen kaatumista vaikka kolina telineen ja kupin kolahtaessa lattiaan oli melkomoinen, ja muutama muukin vastaava tilanne kävi, jossa tavaroita sen riekkuessa putoili. Arvelin, että siinä voi olla vähän tekemistä uudella omistajalla. Onneksi kaikki on siellä mennyt kuitenkin hyvin, ja mukavia valokuviakin koirien yhteiselosta olen jo saanut.

Tulevat pentueet:

Olin aiemmin ajattellut, ettei Irenellä muita pentueita enää teetetäkään, mutta nyt kun vain tuo yksi pentu syntyi tänä vuonna, niin harkitsen vielä asiaa uudelleen, jos hyvä uros jostain löytyy.

Filipalle odottelen nyt juuri juoksuja, ja sitten seuraavista (kesällä) olisi aikomusta astutusta tehdä. Tässä välissä kerkiän kivasti saada loputkin terveystulokset hankittua, niin että sekin puoli on sitten tarkistettu ennen pennutusta. Ulkonäköpuolihan on nyt jo kaikin puolin erinomaiseksi todettu useamman tuomarin voimin .