Jatketaan syksyn kuvasatoa:

Kun muut pennut olivat jo lähteneet, niin Dasher pääsi täysin hyödyntämään toisia. Erityisen mukavaa sen mielestä oli nukkua äiskän selän päällä sohvan nurkassa. Onneksi Filipa on rautahermoinen tyyppi, eikä tällaisista harmistu.

Näissä kuvissa ollaan jo joulussa, mutta sama meno jatkuu, pentu vaan on kasvanut. Filipa suhtautuu asiaan yhtä tyynesti kuin aiemminkin .

Lyydia toimi todella hyvin nanny:nä, se jaksoi leikittää pentua loputtomiin. Välillä leikki oli vähän rauhallisempaa...

Välillä "vähän" riehakkaampaa.... Tässä pennun pää Lyydian suussa, ja Dasher on iskenyt omat naskalinsa Lyydian jalkaan... mutta sehän ei menoa haittaa...

Läpi laaksojen, yli harjanteen, vai mitenkä ne joululaulun sanat meneekään.... siitähän pääsee yli kätevästi oikaisemalla... Lyydiaa moinen vaan hymyilyttää.

Mutta välillä on kyllä pakko ottaa pienet unoset.

Niin sittenhän sitä taas jaksaakin kivasti jatkaa riekkumista.

Vaan sitten koitti sekin päivä, että oli lähdettävä tutustumaan suureen maailmaan uuden omistajan mukana. Reipas poju oli kyllä ja automatkakin oli mennyt mukavasti, vaikka kesti sentään 3-4 tuntia.

Muu porukka pääsikin sitten ottamaan rennosti, taisivat kyllä nukkua muutaman päivän putkeen sen parin kuukauden rasitusten jäljiltä .

Nyt on kyllä meno jo normalisoitunut, ja tämä aikuistenkin porukka välillä pistää ranttaliksi keskenään ja pitää mahdotonta rällätystä.